Tämän päivän lehtien palstoilla komeilee otsikoita eri kemikaalien* haitoista ja vaaroista. Nykyään on yhä enemmän otsikoita tuotteista, joiden on havaittu olevan haitallisia terveydellemme. Ihmiset keskustelevat enenemissä määrin siitä onko kosmetiikka haitallista vai ei. Tästä väitellään nettien keskustelupalstoilla, blogeissa ja Facebookissa näppäimistöt sauhuten. Ihmiset tappelevat siitä, onko luonnonkosmetiikka oikea vaihtoehto, toisten vannoessa synteettisten tuotteiden nimeen. Me seuraamme tätä keskustelua mielenkiinnolla, mutta melko eri näkökulmasta kuin monet muut, sillä olemme opiskelleet kosmetiikan valmistusta.
Kun on lukenut ihon biologiaa, kosmetiikassa käytettäviä raaka-aineita ja toksikologiaa, niin on syntynyt aika hyvä ymmärrys siitä, mitä iho oikeasti tarvitsee ja mitkä raaka-aineet ovat sellaisia, jotka aidosti ravitsevat ihoa. Koulussa on myös oppinut ymmärtämään sen, miten valmistaa tuotteita laskeakseen tuotteiden raaka-ainekustannuksia. Kosmetiikka on bisnes siinä missä muutkin, itseasiassa aika isokin bisnes.
Muutama teema tuntuu nousevan ylitse muiden netissä vellovissa keskusteluissa:
1. “Eihän kaupassa saisi olla myynnissä kosmetiikkaa, jos se olisi terveydelle haitallista”
Kaupoissa on myynnissä myös ruokaa, joka ei ole terveellistä ja kyllä se ihan lain mukaan saa siellä olla. On kuluttajien oma tehtävä ratkoa se, mikä on omalle keholle hyväksi ja mikä ei. Usein terveydelle haitallisuus muodostuu asioiden yhdistelmistä, annoskoosta ja toistuvuudesta. Esim. jos syöt yhden sipsipussin, se tuskin hetkauttaa terveyttäsi. Jos syöt pikaruokaa, sokerilimuja ja karkkeja kaksi vuotta joka päivä useita kertoja päivässä, niin se varmasti alkaa näkyä terveydessäsi. Kemikaalien yhteisvaikutuksien arvioiminen on haastavaa, ellei jopa mahdotonta kuten Euroopan kemikaalivirasto ECHAkin sivuillaan kuvailee.
"EU rajoittaa ostamissamme tuotteissa, hengittämässämme ilmassa, elintarvikkeissamme ja vedessä sallittujen kemikaalien määrää. Huolena on kuitenkin vielä se, että yksittäisten kemikaalien analysointi yksin ei tarjoa riittävää suojaa ja että kemikaalien yhteisvaikutuksiin pitäisi puuttua järjestelmällisemmin. Tällä hetkellä ei ole olemassa EU:n laajuista järjestelmää, jonka avulla arvioidaan kemikaalien yhteisvaikutuksia ja -riskejä. Kaikkien seosten testaaminen vakioanalyysien avulla on erittäin vaikeaa ellei jopa mahdotonta."
Kyse ei kuitenkaan vain siitä, että joku aine saattaa aiheuttaa vaikka syöpää. Kyse on myös ihan siitä, että kaikki kosmetiikka ei vaan yksinkertaisesti ole aidosti ihoa ravitsevaa samalla tavalla kun roskaruoka ei ole aidosti ravitsevaa ruokaa.Osaatko sinä erottaa kosmetiikkatuotteista ne “roskaruoka/karkki” -tuotteet ja ne terveelliset, ihosi ja kehosi hyvinvointia tukevat tuotteet, joita sinun tulisi nauttia päivittäin?
2. Puhtaus ja/tai korkea hinta tae laadulle?
Monet keskustelut ajautuvat “puhtaus vs. kemikaalit” vastakkainasetteluun ikäänkuin se korreloisi suoraan tuotteen laadun kanssa. Puhdas luonnonkosmetikka ei ole yhtä kuin laatu ja kallis tuote ei ole yhtä kuin puhdas. Tuote voi olla vaikka kuinka puhdasta luonnonkosmetikkaa ja myynnissä ylellisessä purkissa kalliilla hinnalla, mutta jos se on sisällöltään vaatimaton, niin onko sellaisesta järkevää maksaa? Samalla tavalla voi synteettistä kosmetiikka löytyä kalliissa ja hienossa purkissa, mutta sisältö on aivan täysin onneton. Laki kun ei kiellä myymästä tuotteita joilla on täysin olematon hinta-laatu -suhde. Mikään ei suojele sinua siltä. Muuta kuin se, että itse tunnistat hyvän ja laadukkaan tuotteen. Siihen tarvitaan kosmetiikan kohdalla se, että käännät purkin ympäri ja tutkit, mitä purkissa on. Ainesosat ovat tuote. Se mitä markkinointilauseissa, purkkien etupuolella tai nettisivujen myyntiteksteissä sanotaan, eivät takaa tuotteen laadusta mitään. Eivät ennen kuin ne täsmäävät tuotteen sisällön kanssa.Osaatko sinä tunnistaa onko tuotteessa hyvä vai huono hinta-laatu -suhde?
3. Kosmetiikka on tutkittua ja turvalliseksi todettua
Nykypäivän kosmetiikka on verrattain uusi tuote, ihmisen kehittämä. Meillä on historiassa jonkun verran esimerkkejä siitä, että raaka-aineita hyväksytään käyttöön ja jonkun ajan kuluttua niitä vedetään pois, kun on huomattu, että ne aiheuttavat ihmisille välittömiä tai pidemmän altistumisen jälkeisiä haitallisia reaktioita. Kosmetiikassa haasteen tutkimukselle tekee yhteisvaikutukset ja kertymät sekä lukemattomat yhdistelmät mitä eri ihmiset käyttävät.
Tutkimusten pohjana on olettamus ja aikaisempi ymmärrys siitä, että kosmetiikka ei imeydy ihoon. Tämän olettamuksen perusteella saa myös esimerkiksi karsinogeeniseksi luokiteltuja, mahdollisesti syöpää aiheuttaviaaineita, käyttää kosmetiikassa. Se, että me oletamme, että kosmetiikka ei imeydy ihon läpi ei tarkoita, ettei se kehoomme päädy. Tieteellisissä tutkimuksissa löydetään jatkuvasti kosmetiikassa käytettäviä kemikaaleja esim. ihmisten virtsa-, veri- ja istukkanäytteistä. Kosmetiikalla on muitakin reittejä kehoon, lisäksi imeytymiseen vaikuttaa erittäin moni tekijä. Tämän pohtiminen vaatisi erillisen pitkän artikkelin.
Teknokemian yhdistyksen (TY) sivuilla sanotaan: “Eri tutkijat tutkivat aineiden yhteisvaikutuksia ja mahdolliset tutkimustulokset huomioidaan myös kosmetiikan turvallisuusarvioinneissa”.
Lääketieteissä aineiden tutkiminen on “helpompaa” mutta tietenkin myös todella haastavaa. Lääkevalmisteissa yhdistelmiä on toki useita, mutta lääkkeitä käytetään kerrallaan usein vain muutamia. Lääketieteissä yhteisvaikutukset ovat erittäin paljon tutkittuja. Tutkimuksia on tehty myös muun muassa luonnonvalmisteiden ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista.
Jos puolestaan ajattelemme kosmetiikkaa, laske nopeasti montaa kosmetiikkapurkkia käytät päivittäin meikit mukaan luettuna. Mitä tuotteita käytät? Mitä tuotteita ystäväsi käyttää? Näyttääkö tuoterepertuaarinne samalta? Nyt voit miettiä miten paljon naisia maapallolla tai vaikka edes Euroopassa asuu. Siitä voit sitten nopeasti laskea, että miten paljon eri tuotteiden ja kemikaalien yhdistelmiä tästä syntyy…tai sitten et, sillä luku olisi valtava. Jos sinun pitäisi ihan nyt noin mutu-tuntumalla arvioida, että onko mahdollista tutkia kaikkien tai edes merkittävien kosmetiikassa käytettävien kemikaalien yhteisvaikutuksia niin mitä sanoisit? Miten realistiselta Tukesin lausunto kuulostaa? Lupaavatko he itseasiassa siinä yhtään mitään?
Tarkoituksemme ei ole lietsoa tällä mitään paniikkia, mutta näemme, että kosmetiikkaan varmasti suhtaudutaan vielä niin lainsäätäjien, teollisuuden kuin kuluttajienkin puolelta liian kevytkenkäisesti. Kosmetiikkatuotteet ovat yksi tekijä, jotka kuormittavat kehoamme päivittäin.
Me näemme tieteellisissä tutkimuksissa, että kosmetiikan käytöllä on yhteyksiä esimerkiksi miesten sperman laadun huonontumiseen ja poikien murrosiän alenemiseen. Kosmetiikan vaikutusten tutkiminen terveyteemme on aivan valtavan haastavaa ja vaatii hirveästi lisää tutkimuksia. Historia on jo osoittanut sen, että ihminen ei varmasti vielä tarpeeksi hyvin ymmärrä kosmetiikan kokonaisvaikutuksia terveyteen. Haluaisitko sinä pyrkiä ottamaan varman päälle kosmetiikan kanssa, mutta et halua tehdä kompromissia kauneusrutiiniesi kanssa?
4. Mikä sitten on hyvä: luonnonkosmetiikka vai synteettinen kosmetiikka?
Moni tuntuu unohtavan näissä keskusteluissa, että synteettinen kosmetiikka (voi) sisältää luonnosta peräisin olevia raaka-aineita kuten arganöljyä, sheavoita ja jojobaöljyä joko pieniä määriä tai toisinaan hyvinkin runsaasti. Samoin luomukosmetiikka voi sisältää synteettisiä raaka-aineita kuten säilöntäaineita tai vaikkapa vaahtoa tuottavia aineita.
Meidän mielestämme oleellisinta on keskittyä siihen:
- Mitä tuotteen luvataan tekevän, mitä raaka-aineita siinä on mainostettu käytettävän ja lunastaako se nämä lupauksensa?
- Ovatko tuotteen sisältämät raaka-aineet oikeasti sellaisia, jotka ihomme ja kehomme osaa hyödyntää ihonhoidollisesti?
- Onko näitä vaikuttavaksi luvattuja aineita tuotteessa riittävästi?
- Ovatko ne sellaisessa muodossa tai siten muiden raaka-aineiden kanssa yhdisteltynä, että niistä on ihonhoidossa hyötyä?
Osaatko sinä tunnistaa nämä tuotteet, jotka aidosti hoitavat ihoa?
Haluaisitko oppia lisää tässä jutussa käsitellyistä aiheista?
Suomen ensimmäinen, ainutlaatuinen kuluttajille koottuihonhoidon verkkovalmennus Uusi Alku Ihollesion tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet hyvinvoinnista, omasta terveydestään, optimaalisesta ihonhoidosta sekä haluaisivat oppia käyttämään rahansa fiksusti kosmetiikkaostoksilla.
Valmennus heittää roskakoppaan pölyttyneen mallin ihonhoitokonsultaatioista, joiden tavoitteena on myydä kuluttajille useimmiten tietyn sarjan kosmetiikkatuotteita ja antaa sen sijaan osallistujalle loppuelämäksi eväät tehdä itse oikeita valintoja oman ihonsa parhaaksi.
Valmennuksen aikana osallistuja oppii mm. ymmärtämään oman ihonsa toimintaa ja tarpeita ja ostamaan juuri itselleen sopivaa kosmetiikkaa, oikeaoppisen ihonhoidon perusteet, kosmetiikkatuotteiden raaka-aineiden saloja sekä erittäin tärkeänä osana valmennusta omien elintapojen ja ravinnon vaikutuksesta ihon hyvinvointiin ja ulkonäköön.
Ilmoittaudu mukaan valmennukseen: Uusi alku ihollesi- verkkovalmennus
*Sanasta kemikaali...kemikaali sanaa käytetään todella paljon väärin. Monesti kemikaaleista puhuttaessa tarkoitetaan ihmisen luomia terveydelle ja kehollemme haitalliseksi ja kuormittaviksi katsottuja tai todistettuja kemikaaleja. Kemikaaleja on kuitenkin aivan kaikkialla, niin maaleissa kuin mustikoissa. Sanan käyttö ja tulkinta vaatiikin aina hieman sisälukutaitoa.
