Parempi uni osana ihonhoitoa

28. 01. 2020

Parempi uni osana ihonhoitoa

Monien iho-ongelmien ja ihon huonon kunnon taustalla voi olla huono palautuminen yön aikana. Tästä voi olla viitteenä esimerkiksi väsynyt ja aikaansaamaton olo päivisin. Huonolaatuinen ja määrällisesti liian vähäinen uni kuuluvat usein ruuhkavuosien keskellä olevan arkeen, haasteelliseen elämäntilanteeseen tai paineisiin työpaikalla.

Jaksossa 36. Susannan ja Veeran haastateltavana oli vuoden 2018 unihoitaja Soile Hällfors. Tässä podcastissä jatkamme uni-teemalla. Susanna ja Veera kyselevät Soilelta lisää vinkkejä nukkumiseen liittyen.

Soile kertoo muun muassa miten pienillä muutoksilla voi parantaa nukkumisympäristöä, mitkä olisivat optimaaliset iltarutiinit ja miten saada helposti lisää avaimia hyvään uneen haasteellisenkin elämäntilanteen keskellä.

- Tänään meillä vieraana on vuoden 2018 unihoitaja Soile Hällfors, joka tällä hetkellä työskentelee asiantuntijana suomalaisen Oura älysormuksen palveluksessa. Tervetuloa.

- Sä olit meillä vieraana aikaisemmin ja silloin käytiin ihan perusasioita läpi nukkumiseen liittyen. Aihe on niin laaja ja siksi haluttiin sut myös uudelleen vieraaksi, jotta voitaisiin vähän puhua vielä siitä, että miten saisi semmoisia helppoja konkreettisia vinkkejä unen parantamiseen ja siihen, että olo olisi päivän aikana virkeämpi. Koska monien iho-ongelmien ja ihon huonon kunnon taustalla voi olla huono palautuminen yön aikana.

- Ja tuntuu, että tämä koskettaa monia meidän asiakkaita, sillä helposti ruuhkavuosien keskellä, lasten kanssa tai kun opiskelee tai kiireisen työelämän keskellä uni jää kakkoseksi. Uni tuntuu olevan yleisesti ottaen se, josta ensimmäiseksi tingitään.

- Siitä on helppo tinkiä, koska et ole tilivelvollinen kenellekään muulle kun itsellesi.

- Aloitetaan nyt siitä lähtötilanteesta, että henkilö olisi kuunnellut sen meidän edellisen podcastin ja ottaisi huomioon jo liikunnan sekä ruokailun omassa elämässä. - Ja tässä halusin nimenomaan käyttää sanaa elämä, sillä liian usein ajatellaan, että näistä pitäisi huolehtia vain arjessa vaikka viikonloput on myös yhtä tärkeitä. Niin mitä muuta pitäisi huomioida, jotta saadaan uni optimaaliseksi ja lisää vireyttä omaan arkeen?

- No viimeksi tosiaan puhuttiin siitä kuinka tärkeä säännöllinen unirytmi ja yleensäkin pyrkimys nukkumiseen ajallisesti samaan aikaan. Sitä tukee ihan kaikki se valveilla oltava aikakin, sellainen säännönmukaisuus elämäntavoissa, joista viimeksi puhuimme.

- Olisi tärkeää miettiä mihin sen oman aikansa päivisin käyttää. Onko asioita joista voisi luopua tai jääkö jotain meille tärkeää tekemättä. Aloitetaan niistä asioista jotka on meille tärkeitä ja jätetään ne vähemmän tärkeät vähemmälle.

Mitä olisi hyvä huomioida unen rytmin kannalta?

- Rytmityksen parantamisessa voisi aloittaa ensin vakioimaan heräämisaika mahdollisimman samaan aikaan joka päivä. Saada unta siis noin suurin piirtein sama määrä joka yö eikä pyrkiä korvaamaan univajetta nukkumalla pidempään esim. viikonloppuisin. Kuitenkin siten, että jos tässä repsahtaa, niin palataan takaisin aikatauluun heti kun mahdollista. Sehän siellä pohjalla on, että heräämisajasta alkaa kertyä unipainetta joka tuo meille yleensäkin tarvetta nukkua. Tämän voi moni huomata tavallisesti viikonloppuna menneen pieleen vaikka jo siitäkin, että ei meinaa saada unta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

“Jauhamme kellojen siirron haitallisuudesta, vaikka moni kääntää viisareita joka viikonloppu nukkumalla pidempään."

- Unirytmin muutos viikonloppuna voi vaikuttaa siihen, ettei saa unta ajoissa sunnuntaina. Se saattaa johtaa jopa uniongelmiin.

- Aika paljonhan siitä on julkisuudessa puhetta aina kellojen siirron aikaan keväällä ja syksyllä. Kommentoidaan sitä kellojen siirron haitallisuutta, ja siinä saattaa jäädä huomiotta se, että monet vaihtaa päivärytmiään joka viikonloppu. Ja silloin näin nukkuva henkilö antaa ikäänkuin etumatkaa sellaiselle, jolla uniaika on tasaisempaa. Tosiasia on se, että tasaisemmin nukkuvalla elimistö on palautuneempi ja hormonitoiminta on tasapainoisempaa. Ihmiset aiheuttavat itselleen joka viikonloppu sosiaalisen jetlagin. Ja sillä on kauaskantoiset seuraukset: uni on päin prinkkalaa vielä alkuviikostakin sen takia. Esimerkiksi jos nukkumaanmenoa pitkittää, voi syvälle unelle ominaisen ajankohdan menettää.

- Tämä on se syy miksi hormonaalisissa tai tulehduksellisissa iho-ongelmissa kuten akne, rosacea ja podikin unen laatu ja kunnon palautuminen yön aikana on ihan ensiomaisen tärkeässä roolissa parantumisen kannalta. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, miksi me suhtaudumme TwistBellä niin kokonaisvaltaisesti ihonhoitoon. Koska jos esimerkiksi hormonaalisen aknen aiheuttajana on huono palautuminen yön aikana, suoliston heikko kunto sekä hormonitoiminnan epätasapaino on hyvin todennäköistä, että ongelmaa ei saa kuriin yhdellä lääkekuurilla, vaan ongelma palaa uudestaan kuurin lopettamisen jälkeen jos iho-ongelman alkuperäiseen syyhyn ei ole puututtu.

- Mutta niin Soile, minkä verran on tarpeeksi unta? Ollaan puhuttu tässä kunnon palautumisesta yön aikana niin miten kommentoisit hyvän unen määrää ja laatua?

- Määrä ja laatu ovat unen kannalta otettava huomioon erillisinä asioina. Voit siis vaikka nukkua kun tukki vaikka 12 tuntia, mutta jos olet vaikka edellisenä iltana juonut alkoholia, niin voi olla, että uni ei ole laadukasta, etkä palaudu yön aikana tarpeeksi.

- Kuuntelin aiempia podcastejanne ja siinä teidän ravintoneuvoja Anniina kertoikin siitä miten on tärkeää antaa aikamerkki myös sisäelimillemme siitä, että on yö. Eihän se silloin ruoansulatuselimistö tiedä että on aika tehdä korjaavia toimintoja. Silloinhan se energia menee siihen ruuan sulatukseen eikä palautumiseen.

- Jos puhutaan unen määrästä niin sellaisen rajan olen usein kuullut tässä yhteydessä heitetyn ilmoille, että yli 8 tunnin unia nukkuva harvoin hyötyy tuon 8 tunnin unen määrän yli menevästä ajasta. Määrään vaikuttaa myös jos taustalla on epäsäännöllistä unta, univajetta tai joka nukuttaa enemmän tai muuta selittävää.

- Unen sopivaa määrää ei oikein kukaan voi toiselle ihmiselle määrittää ilman tutustumista tarkemmin toisen ihmisen elämään. Karkea sääntö on se, että yleensä uni on riittävää, jos olo tuntuu herätessä virkeältä ja ihminen kokee elämänlaatunsa ja toimintakykynsä hyväksi. Unen tarve on hyvin yksilöllinen ja se mikä tuntuu riittävän toiselle, ei välttämättä itselle riitä. Unen määrä ja tarve vaihtelee kuitenkin iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan.

- Markkinoilla on olemassa kaikenlaisia suorituskeskeisiä sovelluksia ja mittareita ja niihin kannattaa mielestäni suhtautua varauksella. Hyvinvointimittareiden kanssa joihin on kytketty älypuhelinsovellus kannattaa kiinnittää huomiota keskittyykö vain siihen, että heijastelee siihen nimenomaan omia elämäntapojaan ja lähtee arvioimaan niitä mieluummin mittarin avulla. Eli miten voi olla oikeasti avuksi itselleen voidakseen paremmin? Eihän mittaaminen itsessään auta ketään!

- Unen määrä yleensä tasoittuu helpommin sen jälkeen kun unen ajoitus on mahdollisimman hyvin itselle ajastettu. Tästä syystä on siis tosi tärkeää kuunnella sitä omaa fiilistä. Ja jos on ihan oikeasti semmoinen olo, että ei saa mitään aikaiseksi ja on jotenkin sumuisa olo, niin kyllä ne on aika selkeitä merkkejä siitä, että sitä unta ei vaan tule tarpeeksi. Sitäpaitsi aika monesti olen törmännyt siihen, että minulle vakuutellaan pärjäävän jatkuvasti pienin unin. Minä en sitä oikein usko, vaan haluaisin haastaa ihmisiä kokeilemaan miltä olo tuntuisi jos saisi unta hiukan enemmän. Mutta ihminen on monesti vähän sellainen, että ei se usko ennen kuin näkee tai vähän jälkijunassa.

- Sängyssä oloaika ja nukkumisaikahan eivät ole samoja asioita.

- Monelle tulee yllätyksenä se, että normaali yöuni sisältää aika paljonkin valvetta. Se ei ole mitenkään huono homma. Huono homma se on silloin jos siinä jäädään valveille heräämisten kohdalla ja se alkaa syödä tuota omaa uniaikaa. Jos puhutaan nyt ihan siitä ajasta kun oikeasti nukut niin kyllä semmonen vähän vajaa 7 -8,5 tuntia on yleisin aika mitä me aikuiset nukutaan.

- Yleensä kuitenkin unen määrä on mieluummin liian vähäinen tai sen ajastus heittelehtii liikaa: viikolla nukutaan liian vähän ja vkl sitten valvotaan myöhään ja mennään myöhemmin nukkumaan sekä herätään myöhemmin. Aamuyöstä ikäänkuin aika suuri osa herää kesken unien. Siellä nukutaan tärkeitä unen vaiheita silloinkin. Ja vastaavasti jos aina nukkumaan menoa viivyttää niin kyllä se syvän unen otollinen jakso sieltä missataan.

- Niin joskus oon kuullut tämmöisen, että tunti olis hyvä vähentää siitä ajasta kun ajattelee nukkuvansa. Eli jos vaikka laitan valot kiinni klo 22, niin todennäköisesti nukahdan kunnolla oikeasti vasta klo 23.

- Yleensä se aika kun nukahdamme vie noin 15 min. Liian pieni aika on usein merkki univajeesta eikä hyvistä unen lahjoista. Se että vähentää vuoteessaoloajasta noin tunnin voisi antaa suuntaa oikean nukutun uneni määrälle öisin. Yleensä kuitenkin, että normaalista unestakin valvetta noin 5 %.

- Mä huomaan kyllä ainakin omalla kohdallani, että sitä valvetta on tosiaan aika paljon. Mulla se tulee kyllä lähinnä ulkopuolelta (lapset), mutta se on siis ihan normaalia?

Sinulla on selkeä syy siihen mikä sinua herättää. En tiedä lohduttaako sinua yhtään ajatus siitä, että lapset kasvaa aikanaan isommaksi. Minusta sellainen positiivinen asenne siihen, että elämäsi ei tarvitse olla valmista ja sinä selviät kyllä hetken vähän vähemmilläkin unilla on paras viesti pienen lapsen vanhemmille. Se on tärkeää kuitenkin pitää huolta kaikkien omasta psyykkisestä hyvinvoinnistaan ja sen merkitys korostuu silloin kun siihen liitetään vähäinen uni. Meillä ei ehkä ole kuitenkaan terveydenhuoltojärjestelmässämmekään ihan niin kehittyneitä malleja vielä käytössä missä voitaisiin saada oikeanlaista suhtautumista ja tukea tällaiseen asiaan.

- Miten sitten nämä tyypit, jotka sanoo, että “nukun vaan 4-5h yössä ja oon ihan fine”. Niin onko mahdollista olla hyvinvoiva ja toimia hyvin jos nukkuu niin vähän? Voiko sillon saada tarpeeksi unta?

- Synnynnäisesti lyhytunisia on pieni prosentti meistä. Olisin aika rohkea jos arvioisin jotain ihmistä unen perusteella siis tietämättä tarkemmin hänen pärjäämisestään. Pääosin kuitenkin tätä ei voi suositella kenellekään ja olen sanonutkin ettei jatkuvasti alle kuuden tunnin unilla pärjää kukaan. Kyllä sitä vieläkin kuulee ihmisten suusta, että en minä nuku koskaan tai nukun aina niin vähän ja sitten saattaa olla kuitenkin, että sama ihminen unohtelee asioita, päästelee sammakkoja tai on kömpelö sosiaalisesti. Väittäisin, että ei tarvitse kauaa sellaisen ihmisen seurassa olla, kun voisi listata aika monta asiaa mistä sen huomaa, että toinen nukkuu liian vähän.

- Mä en mitenkään huudellut tuosta asiasta, mutta ajattelin nuorena ettei stressi, huono palautuminen jne. kosketa mua. Tein aina kaiken muun ennen kun nukuin. Mulla oli enemmän ehkä sitä että en ajatellut unen vaikuttavan millään tavalla mun hyvinvointiin, mikä nyt kuulostaa tosi tyhmälle. Pärjäsin tosi pitkään hyvin vähällä unella ja kuvittelin, että se on ok ja kaikki on ihan hyvin, mutta se sitten kuitenkin kostautui oman hyvinvoinnin romahtamisella.

- Jos mietitään vielä sitä sopivaa nukkumaanmeno aikaa niin onko siis niin, että kaikille ei välttämättä se sama aika sovi? Eli kun puhutaan, että osa on “iltaihmisiä” ja osa “aaamuihmisiä” niin onko se tosiaan näin?

- Me ollaan kaikki erilaisia nukkujia. Monella meistä on jonkinlainen tuntuma siitä, mihin aikaan itse on vuorokaudesta virkeimmillään. Usein miellämme itsemme joko aamu- tai iltavirkuiksi: joko valvomme helposti pikkutunneille ja vieroksumme herätyskelloja tai heräämme ilman suurempia ponnisteluja aamulla.

- Aamuvirkut ja yökukkujat ovat kaksi erilaista sisäsyntyistä vuorokausirytmin rakennetta eli kronotyyppiä. Vaikka moni ajattelee tunnistavansa oman kronotyyppinsä heittämällä, mututuntuma ei välttämättä kerro koko totuutta. Moni meistä on itse asiassa jotain muuta kuin aamuvirkkuja tai yökukkujia.

- Perheessä voi olla erilaisella rytmillä varustettuja henkilöitä: osa on iltavirkkuja ja aamun torkkuja, osa illan torkkuja ja aamuvirkkuja. Perheessä ois hyvä keskustella miten rytmi palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia. Joskus leikkisästi mietinkin pitäisikö esim. ihmisten tutustuessa toisiinsa keskustella myös nukkumistottumuksista.

- Oikeastaan se parisänkykin on unen kannalta aika viheliäinen keksintö kun harvoin kaksi ihmistä onnistuu nukkumaan täysin toisia häiritsemättä. Kylässähän voi aina käydä! Laadukasta parisuhdetta voi elää myös nukkumalla puolison kanssa eri huoneissa. Se aiheuttaa monesti ristiriitaa ja sosiaalista painetta perheissä. Tietysti tämäkään ei aina ole kaikille mahdollista.

Päteekö iltarutiinien tärkeys myös aikuisiin?

- Iltarutiinit ei ole vain lasten juttu. Samalla tavalla ne antaa myös meille aikamerkkejä lähestyvästä nukkumaanmenosta. Iltarutiinit valmistaa hyvään uneen ja ne olisi hyvä aloittaa tarpeeksi ajoissa.

- Niin nyt itseasiassa tuli mieleen, että rutiinit, rituaalit ja perinteet tuo semmosta tiettyä rauhaa ja turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi kun joulukuun valmistautuu jouluun niin sitten siihen joulun viettoon on ehkä helpompi laskeutua. Mutta mikä sitten olisi sitten se semmonen optimaalinen iltarutiini unen kannalta Soile?

- Yleensä ne itselle toimivat rauhoittumiskeinot ovat ne sopivimmat ja ne pitää jokaisen miettiä itselleen. Iltarutiineissa yleensä toistuvat samat elementit meillä kaikilla: riittävän aikaisin lopetettu ruutuaika, riittävän ajoissa lopetettu aktiviteetti, itselle sopiva rauhallinen tekeminen, kunnollinen iltapala ei kuitenkaan liian lähellä nukkumaanmenoa, iltapesut ja vaatteiden vaihto. Ja siihen voi ottaa lisäksi niitä asioita mistä itse pitää: rentoutumista ja hyvää oloa tuottavaa toimintaa.

- Nukkumaankin pitäisi mennä niiden asioiden kanssa joista olet kiitollinen ja onnellinen! Ja tämä ei saisi unohtua. Päivän sävy on se mikä ohjaa monesti sen yönkin sävyä ja yksinkertaisia havainnollistuksia tästä ovat mm. Muistinko tauottaa päiväni? Pidinkö ruokataukoni ja ehdinkö tehdä kaiken työn ennen omaa vapaa-aikaani?

- Palautuminen on parempaa, jos koemme olevamme turvassa. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen, läheisyys (silittäminenkin) aktivoi parasympaattista hermostoa (saa aikaan oksitosiini-hormonin erittymistä). On valtavan surullista, että meille kaikille ei ole annettu mahdollisuutta kokea kokemusta turvassa olemisesta, mutta on lohduttavaa tietää, että sitä voi harjoitella.Tämä pätee myös työpaikoilla, ole sellainen työkaveri toiselle, jonka toivoisit itsellesi. Ne luovat palautumisen elementtejä, siellä syntyy turvallisuuden tunne.

- Yleensä nukkumaan mennessäkin voisi harjoitella pyytämään itselleen kaikkea hyvää, kiittää itseään päivän askareista ja lisätä luottamusta siihen, että hyvään vastataan. Itsemyötätuntoakin voi harjoitella.

- Koko elämänkaaremme vaikuttaa tunne-elämän tasapainoon ja sitä kautta uneenkin, mutta myös päivän rytmimme ja tekojemme avulla ja suhtautumista muuttamalla voimme asiaan vaikuttaa. Ajatusten voima on loppujen lopuksi yllättävän suuri. Unen kannalta edullisempia ajatusmallejakin voi harjoitella. Me olemme monesti taipuvaisia ajattelemaan asioista negatiivisesti..

- Paras päänalunen on puhdas omatunto ja paras peitto on rentoutunut mieli. Jospa ottaisimmekin yhteyden uudestaan kehoomme, esimerkiksi hengitykseemme, ja aika-ajoin rentouttaisimme itsemme erilaisilla stressin säätelytaidoilla? Yleensäkin me tarvitsemme toisiamme kohtaan hyväksyviä kohtaamisia.

Mitä olisi hyvä huomioida oman sängyn sijainnista ja siitä paikasta missä nukkuu?

- Aika usein haastatellessa ihmisiä tulee esille se, että moni ajattelee optimoineensa nämä asiat. Aika monen voisi kuitenkin haastaa arvioimaan uudelleen nukkumisympäristönsä. Tukeeko patja oikeasti vartaloani, onko tyyny sitä tukeva ja häiritseekö esim. valo sitä, että aamulla herää liian aikaisin. Tai se että voisiko perheenjäsenet tehdä niitä nukkumisjärjestelyitä jotka tukisivat nimenomaan niitä jokaisen omia unirytmejä. Hankalahan se on nukkua esim herkkäunisena kun toinen kolistelee keittiössä tai lähtee töihin monta tuntia aiemmin.

- Yleensäkin kannattaa tehdä makuuhuone nukkumista suosivaksi: Hyvä vartaloa tukeva vuode, sopiva lämpötila, pimennysverhot ja mahdollisimman vähäinen melutaso (korvatulpat, silmälaput?). Käytä vuodetta vain nukkumiseen ja seksiin. Sängyssä ei katsota televisiota, lueta, syödä, puhuta puhelimessa tai käytetä tietokonetta tai tablettia. Ja ne rakkaat lemmikkieläimetkään eivät kuulu sänkyyn. Erityisesti tietokoneiden ja älypuhelimien valo stimuloi aivoja ja estää unta aloittavan melatoniini-hormonin erityksen. Tavoite olisi, että valot sammutetaan heti nukkumaan mentäessä.

- On hyvä muistaa, että kaikki nukkumiseen liittyvät aktiviteetit stimuloivat valvetta unen sijaan ja siksi on tärkeää, että vuode ja nukkuminen liitetään vahvasti toisiinsa. Se on niin helppoa löytää näitä ikäänkuin virheitä itsensä ulkopuolelta kuten esim. Epäillä sairauksia, syytellä omia oireitaan tai ylitulkita jotain verikoevastausta mieluummin. En ole kyllä oikein koskaan tavannut sellaista henkilöä kenelle ei mistään olisi mitään apua. Ongelma on vain se, että emme ole valmiita aina siinä hetkessä asiaa edes kokeilemaan.

- Mitäs sitten, jos tekee nämä jutut ja sitten kuitenkin on tilanne, että ei saa unta vaikka kuinka yrittää?

- Monesti se unen yrittäminen onkin vähän kuin myrkkyä sille unelle. Jos tilanne on kestänyt pidempään, siihen tulee hakea apua. Meillä ei vain ole aivan hirveästi Suomessakaan sellaista koulutettua reserviä, jotka antaisivat tutkittuun tietoon pohjaavaa apua unesta ihmisille. Se kannattaa apua hakevien varmistaa, että apua antava taho on oikeasti koulutuksen saanut ja hänen toimintaansa valvoo terveysviranomaiset. Siihen on ihan oma hoitonsa olemassa unettomuuteen ja apua on saatavilla. Hyvän unen voi saavuttaa, vaikka sen on siinä hetkessä menettänytkin.

- Pitkään palautumisongelmat, isot jutut ensin kuntoon, neurosonic sänky on ollut ihan pelastaja itselle ja viimeiseen silaukseen auttanut tryptofaani, cbd ja eteeriset öljyt.

- Jos huonolaatuinen uni ja univaikeudet ovat tilapäisempiä, voisi aluksi tarkastella unen laatua ja määrää. Mittauksissa olen nähnyt tilanteita, jossa henkilö sanoo nukkuvansa todella vähän, mutta mittaustulos kertoo, että henkilö itseasiassa nukkuu riittävästi. Siksi unen laadun tutkiminen on hyvä asia, jotta saadaan selkeää dataa millainen tilanne on ja mistä ratkaisut voisivat löytyä. Tällaisessa tilanteessa jossa esimerkiksi luulee nukkuvansa vähän mutta mittaustulos kertoo muuta, olisi hyvä pohtia onko elämässä jotain muita tekijöitä, jotka esimerkiksi vaikuttavat omaan vointiin tai henkiseen hyvinvointiin.

- Avuksi voisi kokeilla mm. uneen liittyvien asenteiden ja ajatusten muokkaamista. Aika ajoin huonostikin nukutun yön jälkeen on hyvä muistuttaa itseään, että huonosti nukutun yönkin jälkeen ihmiset yleensä selviävät ihan kohtuullisesti päivästään. Vähän niinkuin että nukun varmasti jossain vaiheessa! Asetettaisiin huonostikin nukutunkin yön jälkeen herätysaika samaan aikaan, huolimatta siitä miten huonosti nukuit. Näin estetään asian eskaloitumista: kun myöhäisempi heräämisaika → seuraavan illan myöhäisempi nukkumaanmeno → huonontaa unen laatua ja lisää huolta nukkumisesta → ja siitä taasen aiheutuu heikentynyttä päivän vireystilaa ja elämänlaatua. Se on vähän niinku kierre joka toistuu päivästä toiseen. Siitä voi alkaa jopa pidempiaikainen huono nukkuminen.

- Lähtisin itse ensin muokkaamaan unta ja unihygieniaa esimerkiksi tämän podcastin vinkein, mahdollisesti mittaamaan sitä esimerkiksi Oura-sormuksen avulla ja jos tuntuu, että asiat eivät ala korjaantua niin sitten kääntyisin asiantuntijoiden puoleen.

Ihonhoidossa ja unen parantamisessa olisi hyvä muistaa armollisuus itseään kohtaan

Ihan niinkuin ihonhoidossakin, on hyvä muistaa sellainen armollinen asenne itseään kohtaan. Monet iho-oireet ovat stressiperäisiä eli esimerkiksi jos on juuri käynyt läpi todella rankan ja stressaavan elämänvaiheen (välillä siis voi olla jokin positiivinenkin kokemus esim muutto ulkomaille, uusi työ tai rakastuminen), ja iho alkaa oireilla ja menee huonoon kuntoon, niin kannattaa muistaa, että antaa itselleen ja sille iholleenkin aikaa toipua.

Lue myös:

Tehokkaiden kauneusunien salaisuus

Voiko ihonhoito auttaa palautumaan?

Neurosonic-hoito: Keino parantaa palautumista, unen laatua ja omaa hyvinvointia

Suomen ensimmäinen ihonhoidon podcast


Kirjoita kommentti

Kommentit hyväksytään ennen julkaisua.

Lisää kirjoituksia: TwistBe Blogi

Neurosonic hoito - keino parantaa palautumista, unen laatua ja omaa hyvinvointia
Neurosonic hoito - keino parantaa palau...

17. 07. 2020

Suomalaisesta Neurosonic innovaatiosta saa apua unen laadun parantamiseen, rauhoittumiseen, palautumiseen sekä akuutteihin pää- ja lihassärkyihin!

Tervetuloa kokeilemaan TwistBen hoitolal...

Lue lisää
7 tapaa vähentää selluliittia
7 tapaa vähentää selluliittia

15. 07. 2020

Selluliitti ei lähde muutamassa viikossa; tilanteen paranemiseen voidaan tarvita jopa vuosia.

Älä kuitenkaan lannistu, sillä kun hyviä asioita ja toimintamalleja lisää arkeen pikkuhiljaa,...

Lue lisää
Meikki ja aurinkosuojat
Meikki ja aurinkosuojat

08. 07. 2020

Meiltä kysytään varsinkin kesäaikaan paljon sitä, miten parhaiten yhdistää meikki ja aurinkosuojatuotteet.

Valikoimissamme näitä on monia, ja joissa erityisen...

Lue lisää

Liity postituslistalle

Suomi